Historiaa

Tästä se alkaa

Aloitettiin ”Oulun kaupunginorkesterin kannatusyhdistyksenä”. Persoonallisempaa ja lyhyempää nimeä kaivattiin. Tarvittiin konserttiyleisön apua. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 24. 3. 1994 Madetojan salin kahviossa.

Perustajajäseniä olivat:

• Jorma Kuosmanen, orkesterin intendentti ja puheenjohtaja
• Antero Alikoski
• Lea Hermansson
• Liisa Härö
• Maria Järvelä
• Kari Karemo
• Heikki Karppinen
• Heikki Laitinen
• Tuomo Orajärvi
• Virva Pietilä, sihteeri
• Marja Rysä

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Karemo, varapuheenjohtajaksi Marja Rysä ja muiksi hallituksen jäseniksi Maria Järvelä ja Heikki Laitinen sekä varajäseniksi Tuomo Orajärvi ja Virva Pietilä sihteerinä.

Kokous kutsuttiin koolle edellisen konsertin käsiohjelmassa olevalla kokouskutsulla. Haluttiin ideoita. Siksi Kari Karemo osallistui valtakunnallisille orkesteripäiville 16.-17. 5. 1994 Jyväskylässä. Samalla luotiin suhteita maan musiikkiväkeen.

Keskusteltiin toimenpiteistä, joilla tuettaisiin kaupunginorkesterin taloudellista tilannetta, tehtäisiin orkesteria tunnetuksi sekä lisättäisiin kuulijakuntaa. Poliittisiin vaikuttajiin haluttiin pitää yhteyttä. Tiedotusvälineinä olivat Kaleva, Oulun Sanomat ja paikallisradio. Markkinatutkimuksessa kyseltiin, käytkö konserteissa tai miksi et. Kirjastoille haluttiin esitteitä, erityisesti pääkirjastoon ja Tuiran kirjaston musiikkiosastolle. Kuntamarkkinoinnissa nähtiin tärkeäksi yhteydet kulttuurilautakuntaan ja nimettiin yhdyshenkilö. Jäsenhankintaan kiinnitettiin huomiota: Syksyllä 1994 maksaneita jäseniä kirjattiin 23. Vapaaehtoistyö nähtiin tärkeänä, suunniteltiin yhteyksiä kouluihin ja kummiluokkatoimintaan.

Orkesteri oli esittänyt toivomuksen, että keväällä -94 Kari Karemo esittelisi kannatusyhdistyksen toimintaa Oulun Musiikkijuhlien aikana 23. 4. -94 ohjelmalehtisen välissä. Ja näin lähestyttiin oululaisia:

”Oulu tarvitsee kaupunginorkesterin ja orkesteri tarvitsee Sinua.” Kannatusyhdistyksen tarkoituksena on pitää yhteyksiä konserttiyleisön ja kaupunginorkesterin välillä. Yhdistys järjestää esittely- ja keskustelutilaisuuksia, konsertteja, juhlia ja matkoja, arpajaisia, myyjäisiä ja muita jäsenten ehdottamia tempauksia. ”Taloudellinen tilanne on kiristänyt ja koetellut Oulun kaupunginorkesterin toimintaa. Jotta konserttien taso säilyisi korkeana ja jotta saisimme jatkossakin mielenkiintoisia solisteja ja vierailijoita, orkesteri tarvitsee kuulijoidensa apua ja tukea. Varmista, että soitto soisi Oulussa edelleenkin.”

Yhdistys päätettiin rekisteröidä, ja mietittiin logon hankkimista.

Yhdistystä kokoavat puitteet

Rekisteröintiä suunniteltiin ja päätettiinkin anoa 15. 4. -94. Erinäisten vaiheiden jälkeen lopullinen ilmoitus rekisteröinnin hyväksymisestä saatiin 28. 10. 1996. Samalla vahvistettiin yhdistyksen nimeksi Orkesterin Pulssi ry. Kun jo perustamisesta alkaen oli kaivattu lyhyempää nimeä kannatusyhdistykselle, pantiin toimeen nimikilpailu ja saatiin runsaasti ehdotuksia, esim. Pro Musica Ouluensis, Leevi, Amici Musici, Pulssi, Stiiknafuulia, Encore, Oulu Musica, Eerikin seuraajat. Valittiin nimiehdotuksista Pulssi, jota oli ehdottanut Sirkka Telimaa. Palkintona oli kausilippu orkesterin esityksiin 1995 – 96. Kun rekisteröintiä esitettiin Pulssi-nimellä, huomattiin, että Pulssi oli jo varattu muualle. Sen vuoksi jouduttiin muokkaamaan yhdistyksen nimeksi Orkesterin PULSSI ry.

Taiteilija Juhani Hakalahdelta tilattiin tuhannen kappaleen erä Pulssin pinssejä 1996. Kaupungin painatuskeskuksessa painatettiin omaa esitettä 3000 kpl 1998. Samana vuonna hankittiin myös esitetelineitä 30 kpl sekä oma postilaatikko esitystiloihin musiikkitoivomusten ja palautteen kokoamiseksi. Taiteilijat ovat muutenkin olleet monessa mukana. Kun Yleisradion vuoden levy 1999 Madetojan musiikista julkaistiin, levyn kannen suunnitteli Anni Rapinoja. Puutaiteilija Väinö Heikkinen lahjoitti Pulssille 100 kappaleen erän suunnittelemansa Leevi Madetojan reliefin vuonna 2001. Taiteilija Jussi Jäälinojan taidekortteja on ollut Pulssin myyntipöydällä vuodesta 2005 alkaen.

Vastuuhenkilöt

Puheenjohtajat:

• Kari Karemo 1994 - 96
• Heikki Karppinen 1996 - 98
• Sointu Annala 1998 - 2013
• Juhani Räisänen 2013 - 2017
• Pirjo Kuusiniemi 2017 - 

Vuoden 2013 vuosikokous kutsui musiikkineuvos Sointu Annalan Orkesterin Pulssi ry:n kunniapuheenjohtajaksi.

Varapuheenjohtajat:

• Marja Rysä 1994 - 95
• Heikki Karppinen 1995 - 96
• Heikki Laitinen 1996 -

Hallituksen varsinaiset ja varajäsenet:

Maria Järvelä, Virva Pietilä (1994 - 96 sekä 2013 -), Tuomo Orajärvi, Pia Hulkkonen, Sakari Jussila, Ilkka Kronqvist (1998 – 2002), Sirkkka Littow
(1998 - ), Helka Tupamäki (1999 – 2005), Riitta Karjarinta (2001 -), Aila Suojanen , Marja Forsblom, Antero Vehkala, Riitta Jouppila, Juhani Räisänen (2007 – 13), Harri Kemppainen (2009 -)

Sihteerit:

• Virva Pietilä 1994 - 2002
• Aila Suojanen 2002 - 05
• Marja Forsblom 2005 - 07
• Pirkko Rautio 2007 -

Tilintarkastajat ja varatilintarkastajat:

Liisa Härö ja Tyyne Leviäkangas (1994 – 95), Seija Kandelin (1995 - 97), Sirpa Mäläskä (1995 - 96), Markku Kuuselo (1996 - 2014), Heli Heikkilä
(1997 – 2013) Sari Karppinen (1995 - 2013), Jari Laakso (1996 - ), Matti Kettunen (2013 - )

Jäsenmäärän kehitys

”Pulssi ei pyri olemaan mikään salaseura, vaan toimintaan kutsutaan mukaan kaikkia konserttikävijöitä ja konserttimusiikin harrastajia.” Aloitusvuoden lopussa 1994 oli n. 50 jäsentä, v. 1995 n. 80 jäsentä, v. 2000 n. 85 jäsentä, v. 2005 n. 160 jäsentä, v. 2010 n. 220 jäsentä ja v. 2013 n. 200 jäsentä. Pitkäaikaisimpana yritysjäsenenä on ollut Maikkulan Kartano. Jäsenmäärissä on pieniä epätarkkuuksia riippuen siitä, onko jäsenmaksu maksettu vuosittain vai ei.

Näin on toimittu

Orkesterin PULSSI ry on ollut mukana monissa produktioissa. Jo vuonna 1995 kannatusyhdistys anoi määrärahaa Oulun läänin taidetoimikunnalta Oulun Sinfonisen Oratoriokuoron harjoituskuluihin. Idea oli kapellimestari Arvo Volmerin. Johannes Brahmsin Ein deutsches Requiemin ensiesitys oli keväällä 1995. Taiteellisena johtajana oli Arvo Volmer sekä kuorojen harjoitusjohtana musiikin lehtori Marjatta Jounela. Määrärahaa saatiin 5000 markkaa. Kuoroina olivat Cantantes Ouluenses, Tuiran kamarikuoro, Oulun Kamarikuoro ja Cassiopeia. Muutamia ”villejä” laulunhaluisia ja -taitoisia oli mukana.

Monissa Oulu Sinfonian levytyksissä Pulssi on ollut mukana. Mammuttiurakka pienelle yhdistykselle on ollut Leevi Madetojan orkesterituotannon kokonaisrahoitus. Pulssi otti huolehtiakseen hankkia levytykselle tukea liike-elämältä ja muilta yhteisöiltä. Puheenjohtaja Sointu Annala teki mittavan työn asian hoitamiseksi varapuheenjohtaja Heikki Laitisen myötävaikutuksella. Vedottiin mm. siihen, että Lahdessa oli tehty yhteistyötä liike-elämän kanssa jo kymmenen vuotta.

Päätukijoilta pyydettiin 100 000 mk / levy ja yhteistyökumppaneilta 20 000 – 50 000 / levy. Intendentti Riitta Pulliainen oli laatinut levytyksen kustannusarvion. Kaikkiaan kaivattiin lähes miljoonan markan tukea tallennuskorvauksiin. Eräissä tapauksissa liike-elämä oli valmis tukemaan, kun kaupungin osuus kasvoi yli puoleen. Kädenväännön jälkeen kaupunki suostui, ja näin saatiin tarvittavaa avustusta. Ja suitsutus oli suurta, kun Madetojan levy 2 valittiin Yleisradion vuoden 1999 levyksi.

”Oulun kaupunginorkesterin Madetoja-levy osoittaa, miten pääkaupungin ulkopuolinen Suomi nostaa musiikin päätään ja Lahti-ilmiö saa jatkoa muistakin kaupungeista.” (Rondo 2/99 Harri Kuusisaaren pääkirjoitus). Tai näin: ”Pohjoisen osaamisen ihme, maailman pohjoisin ammattisinfoniaorkesteri ja loistava konserttisali.”

Madetojan Okon Fuoko-baletin ja Einojuhani Rautavaaran Auringon talo-oopperan produktiokustannuksiin on myös osallistuttu.

Muullakin tavoin on oltu mukana. Solistikustannuksiin on osallistuttu muutamia kertoja. Mainittakoon vaikkapa pianisti Grigori Sokolovin solistipalkkio v. 1995. Viime vuosina on tuettu Oulu Sinfonian omien solistien esiintymisiä. Koti- ja pihakonsertit ovat olleet suosittuja varsinkin alkuvuosina. Parikin konserttia vuodessa on pystytty järjestämään. Kamarimusiikkia on tuettu runsaasti varsinkin silloin, kun kaupungin määrärahat eivät ole riittäneet. Onpa joskus pihakonsertista vähällä ollut tulla ”kamari”musiikkia, kun vettä on riittänyt ja on pitänyt varautua sisätiloihin! Maikkulan Kartanon Joulusoitto on säilyttänyt asemansa vuosittaisena joulunalustapahtumana toistakymmentä vuotta. Oulun Kamarisolistit ry lakkautettiin v. 2001 ja solistien levyn Gramex-korvaukset on osoitettu Pulssin tilille. Kamarimusiikkitoiminta jatkuu kuitenkin vireänä nuorten soittajien voimin.

Vakanssit

Orkesterin PULSSI ry:n tarkoitus on tukea Oulu Sinfonian toimintaa ja virkistystä sekä järjestää jäsenillemme antoisia musiikki- ja kulttuurielämyksiä. Toiminnan kannalta olennaisia ovat perustetut tai perustettavat vakanssit. V. 2001 Oulun orkesterissa oli 53 soittajaa, Lahdessa 59 ja Tampereella 89 soittajaa. Kaikkiin orkestereihin on vuosien aikana tullut lisää vakansseja. Kapellimestari Arvo Volmer totesi samaisena vuonna menestyksellisen Madetoja-levytyksen jälkeen, että bonusta pitäisi saada. Ja parasta bonusta ovat uudet vakanssit orkesterille. Tavoitteeksi hän asetti 75 soittajaa. Nyt v. 2014 meillä on 63 soittajaa, joten tehtävää riittää. Pulssi tekee voitavansa, jotta tarpeellinen määrä vakansseja saadaan.

Tunnustukset

Vuonna 1999 alettiin suunnitella tunnustuspalkintoja ja jakoperusteita mietittiin. Tunnustuksen arvoinen oli, jos on vuoden aikana edistänyt orkesterin tunnetuksi tekemistä konserttien ulkopuolella tai ollut orkesterin sisäisen hengen luoja ja edistänyt työilmapiiriä tai muilla perusteilla ansaitsee palkitsemisen.

• Yli 40 vuoden palveluksesta Oulun kaupunginorkesterissa on palkittu viulistit Toivo Tuppurainen, Tuula Piisilä, Antti Laitinen sekä käyrätorvensoittaja Leo Palosaari.
• Yli 30 vuoden palveluksesta palkittuja soittajia tai muista syistä palkittuja ovat olleet sellisti Arto Alikoski, viulistit Olli Rauramo, Jari Välimäki, Jari Suomalainen ja Virva Pietilä, lyömäsoittaja Vilho Nord, käyrätorvensoittajat Keijo Haikola, Pasi Salminen ja Jukka Yletyinen, klarinetisti Markku Korhonen, viulisti Heli Heikkilä, oboisti Ilkka Hirvonen, konserttimestari Ismo Sirén, viulisti Teemu Tuovinen, lyömäsoittaja Kalevi Ohenoja, huilistit Annaleena Puhto ja Riikka Salonen sekä oboistit Paula Kitinoja ja Matti Kettunen, fagotisti Jari Laakso, trumpetisti Jarmo Väärä, viulistit Tiina Kortelainen ja Peeter Rikandi, sellisti Riina Salminen (Seebeck), basisti Harri Sarkkinen, lyömäsoittaja Tuomo Oravakangas, basisti Juha Nääppä, viulisti Romuald Gwardak, sellisti Tuovi Väliaho, Harmony Strings-yhtye sekä toimiston puolelta Sirpa Kärkkäinen (Mäläskä), Heidi Frederiksen (Peltola) ja Olavi Sariola. Tutti Juttu-projektista on erikseen palkittu Jari Välimäki.
• Oulu Sinfonian 70-vuotisjuhlan kunniaksi v. 2007 muistettiin orkesterilaisia lahjakortilla. Samoin eläkkeelle siirtyneitä ja muuten pois lähteneitä on muistettu.

Matkat

Matkailu avartaa, niinhän sitä sanotaan. Alusta saakka Pulssin ohjelmassa on ollut musiikki- ja kulttuurimatkoja. Ensimmäinen matka tehtiin toukokuussa 1995 Helsinkiin Kansallisoopperaan. Ohjelmassa oli Richard Straussin Salome. Matkanjohtajana oli va. intendentti Jouni Auramo. Myöhempinä vuosina puheenjohtaja Sointu Annala on energisesti huolehtinut matkajärjestelyistä. Vuosittain on tehty parikin matkaa omakustannushintaan. Pulssilaiset ovat saaneet musiikki- ja kulttuurielämyksiä Suomessa ja ulkomailla. Myös pulssilaisten ystävät ovat saaneet osallistua matkoihin lisämaksusta. On todettu, että monet pulssilaiset ovat liittyneet jäseniksi matkakokemusten kautta. Hyvä niin! Pulssin matkailutiimiksi on nimetty v. 2013 Pirkko Rautio ja Irmeli Ristiluoma.

Kotimaan matkoista mainittakoon oopperamatkat, esim. Puccinin La Boheme ja Korngoldin Die tote Stadt (Helsinki), Tsaikovskin Jevgeni Onegin (Moskovan uuden oopperan vierailu Kuopiossa), Verdin Aida ja Othello sekä Wagnerin Lohengrin (Tampere), Madetojan Pohjalaisia ja Kuusiston Taipaleenjoki (Ilmajoki), Verdin Naamiohuvit (Jyväskylä). Myös Luosto Classic (Sodankylä) ja Sibelius-festivaalit (Lahti) sekä Naantalin musiikkijuhlat ja Kultaranta ovat tulleet tutuiksi.

Ulkomaan matkoja: Viro (Tallinnan Estonia), Ruotsin Pajala (Laestadius-ooppera), Pietari (Folk Show, Mozartin Taikahuilu, Tsaikovskin Joutsenlampi), Saksa (Oberammergaun Kärsimysnäytelmä), Italian Lucca (Puccinin Tosca, Madame Butterfly, La Traviata ja La Boheme).

Muuta

Pulssi on järjestänyt syys-, ystävänpäivä- ja kevätkahvitukset sekä avustanut orkesterilaisten omien virkistystapahtumien tarjoilussa. Yhteistyö orkesterin intendenttien kanssa on ollut tiivistä. Intendentteinä ovat olleet Jorma Kuosmanen (1994-95), Riitta Pulliainen (1995-2004), Samu Forsblom (2005-08) sekä Leena Pälli (2009 - ). Pulssin toimintaa on esitelty konserttien käsiohjelmissa, paikallisissa lehdissä ja haastatteluissa. Pinssit, kortit ja oman orkesterin, joskus myös vierailevien solistien, levyt ovat olleet myynnissä myyntipöydällä Madetojan salin aulassa. Internet-sivua on pidetty yhdessä Oulu Sinfonian nettisivujen kanssa. Jonkin verran on ollut yhteistoimintaa maan muiden orkestereiden ystäväpiirien kanssa. Paikallaan lienee tulevaisuudessa lisätä yhteistyötä. Uudet ideat ovat aina tarpeellisia!

Muuan jäsenkirje vuosien takaa alkaa kiinalaisella sananlaskulla: ”Mikä kukka tammikuussa aukeaa? Jasmiini silloin aukeaa. Ketä kukka tammikuussa kaunistaa? Rohkeaa ystävää se kaunistaa.”  Kukka kaikille pulssilaisille ja pulssilaisten ystäville sekä mainiolle orkesterillemme Oulu Sinfonialle!